Kuumetta

Viime viikot ovat todella menneet sairastamisen merkeissä. Totesimme juuri kohtalotoveri-mammakaverin kanssa, että loka- ja marraskuissa on molempien perheissä tainnut olla vähemmän taudittomia kuin taudillisia päiviä. Viimeisin episodi tässä räkäisessä tarinassa on Adelen toissapäivänä alkunsa saanut kuumetauti, joka pitelee neitiä edelleen otteessaan.  Yhtäjaksoista nuhaa oli siinä vaiheessa ollut jo melkein kolme viikkoa, mutta kuumeen aiheuttajaa vielä arvailemme. Hampaita? Virus? Bakteeri?

Ainoa mikä on varmaa, on hiestä märkä pikkuneiti, joka kieltäytyy hyvästäkin ruuasta ja on yleisolemukseltaan Maailman Surkein (yhy yhy ja nyyh nyyh). Onneksi äidin ja isin syleistä löytyy aina paikka, missä voi halia ja nuokkua ja tankata parempaa mieltä. Eilen töissä ollessani Adele oli monen yrityksen jälkeen vihdoin nukahtanut Cn syliin molempien istuessa lattialla. Siinä ne sitten nököttivät, isä puutunein käsivarsin ja reisin, tytär unta tuhisten kun palasin töistä kotiin.

Onni tässä sairastussaippuan viimeisimmässä episodissa on se, että Adele juo nesteitä hyvin ja kuume näyttää pysyvän kohtuuden (alle 40) rajoissa Panadolin avulla. Lisäksi Ruotsin terveydenhuoltoviranomaisten yhteispalvelunumero ja -saitti www.1177.se ovat tuikitärkeä tuki sairaan lapsen vanhemmille. Terveempiä aikoja odotellessa on myös hyvä muistuttaa itseään siitä, että näihin Räkäviikkoihin (Ripuliviikosta puhumattakaan) on sattunut monta hyvääkin hetkeä :).