Olipa kerran lauantaiaamu, isän nukkumavuoro ja äipän ja ipanan leikkisessio jälkimmäisen omassa huoneessa. Tai oikeammin: levottomasti nukkunut haukotteleva mamma, joka yritti lauleskella suomenkielisiä lastenlauluja, mutta totesi että ilman hunajateetä käynnistetyllä flunssan jälkeisellä aamuäänellä ei pitkälle pötkitä. Sitä paitsi sitä pientä ihmistä näytti joka tapauksessa kiinnostavan enemmän hoitolaukun sisällön levittäminen lattialle, kirjojen selailu ja käsinukkelampaalla leikkiminen. Siksipä äiti vaikeni ja yritti myös vaientaa sen huonoa omatuntoa kasvattavan äänen, joka naputti suomen kielen kuulemisen tärkeydestä Adelelle. Ja ajatteli, että jospa ei tehtäisi tästä kaksikielisyyshommasta suorituskeskeistä, ei ainakaan tänään...
Sellainen oli lauantaiaamumme ja hiljaisten leikkien lomaan mahtui siis vähän blogipostauksen kirjoittamistakin ennen isipapan herättelemistä ja juhlatunnelmaan siirtymistä. Viikonlopulle oli siis tiedossa ihan jotain muuta kuin suorittamista. Adelen virallista 1-vuotispäivähään vietettiin uudenvuoden aattona Suomen mummolassa, tai oikeastaan uudenvuodenpäivänä sukulaisten voimin. Isot kutsut pienelle tytölle, mutta myös mainio syy ja tapa nähdä sukulaisia. Pohdin pitkään sitä, että olisin halunnut juhlia tyllerömme ensimmäistä syntymäpäivää sinä virallisena syntymäpäivänä ihan omassa kodissa, mutta aikataulukysymykset joulun ja uudenvuoden osalta osoittautuivat sellaiseksi Rubikin kuutioksi, että päätin luopua turhista elämää monimutkaistavista ambitioista. Sitä paitsi; pikkuapinan ensimmäisen elinvuoden täyttymistä kannattaa kuhlia useampaan kertaan, eikö vain? Siispä lauantaina oli kalaasien aika, vaikkakin hieman aiottua suppeammassa mittakaavassa selkäongelmieni, tilanpuutteen ja suhteellisen spontaanin organisoinnin vuoksi.
 |
| Pakollista ilmapalloräpläystä ;) |
Niinpä laitoimme iltapäivällä kahvipannun porisemaan, katoimme pöytään suklaakakkua, cake popseja ja ihan oikean sitruunatäytekakunkin, kiinnitimme oveen ne perinteiset ilmapallot lastenkutsujen merkiksi ja heittäydyimme koko perhe hetkeksi juhlatunnelmaan. Joukko Adelen pieniä ystäviä tuli käymään, lahjoja jaettiin ja leikkejä leikittiin. Tuntui juhlavalta ja samalla kovin ihanan loogiselta, että pikku tyllerömme on jo yksivuotias! Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin (varsinkin näin arkisena maanantai-iltana..)
 |
| Cake popseja! |
 |
| Suklaakakkua |
 |
| Maailman vahvin nalle-lahjapalapelin tarkastelua |
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar